Suomen Washingtonin suurlähetystö järjesti 4.5. arktisen seminaarin "Understanding the Arctic - Prospects for Future Cooperation". Tilaisuudessa vaihdettiin näkemyksiä arktisen alueen kehityksestä ja keskusteltiin alueella tarvittavasta toimintakyvyistä. Seminaari keräsi lähetystöön arktisen alueen asiantuntijoita Yhdysvaltojen hallinnosta, asevoimista ja kongressista, tutkimuslaitoksista sekä Arktisen neuvoston jäsenmaiden lähetystöistä.
Oman näkökulmansa keskusteluun toivat Yhdysvaltain ulkoministeriön Julia Gourley, Senaattori Mark Begichin avustaja Bob King, Yhdysvaltain laivaston amiraali David W. Titley, ajatushautomo Center for Strategic and Internationa Studiesin johtaja Heather Conley, Yhdysvaltain rannikkovartioston johtaja Dana Goward, Suomen arktinen suurlähettiläs Hannu Halinen, Suomen Venäjän entinen suurlähettiläs ja tuleva ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston johtaja Matti Anttonen, Aker Arcticin toimitusjohtaja Mikko Niini ja Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vauraste.
Arktisen yhteistyön todettiin olevan paremmalla tolalla kuin koskaan aikaisemmin. Yhteistyö erityisesti Venäjän kanssa on tiivistynyt myönteisellä tavalla niin kahdenvälisesti kuin Arktisen neuvoston puitteissa. Kiinnostus Arktisen neuvoston työtä kohtaan on kasvanut, eikä suotta. Sekä Suomen että Yhdysvaltojen edustajat näkivät Arktisen neuvoston jatkossakin keskeisimpänä kansainvälisenä, hallitusten välisenä korkean tason foorumina arktisten alueiden hallitusten ja alueen alkuperäiskansoja koskevien asioiden ja ongelmien käsittelylle. Yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa korostettiin, sillä arktisella alueella on globaalia merkitystä.
Seminaarissa nostettiin esiin arktisten alueiden energiavarojen hyödyntäminen sekä uusien kuljetusreittien avautuminen ilmastonmuutoksen ja kehittyvän teknologian myötä. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia, mutta asettaa myös suuria haasteita ympäristölle ja alkuperäiskansojen perinteisille elinkeinoille. Toimintaan arktisella alueella tarvitaan erityistä osaamista ja käytännön toimintakykyjä. Haasteena on yhä rajatumpi budjetti, mikä korostaa yhteistyötä. Suomalaisyritysten todettiin olevan edelläkävijöitä mm. arktisiin olosuhteisiin sopivan kuljetuskaluston suunnittelussa ja rakentamisessa. Noin 60 % maailmalla liikennöivistä jäänmurtajista on tehty Suomessa ja suomalaisia jäänmurtajia voidaan käyttää myös öljyntorjuntatehtävissä onnettomuustilanteiden varalta. Itämeren puitteissa tapahtuva yhteistyö kiinnosti niin ikään, ja siitä saatuja kokemuksia tulisi hyödyntää arktisella alueella.
