Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Washington - Suomen pääkonsulaatit, New York ja Los Angeles : Tietoa Yhdysvalloista : Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Washington, D.C.
SUOMEN PÄÄKONSULAATIT, New York ja Los Angeles

  • Embassy of Finland, Washington
    Puh. +1-202-298 5800, sanomat.was@formin.fi
  • Consulate General of Finland, New York
    Puh. +1-212-750 4400, consulate.nyc@formin.fi
  • Consulate General of Finland, Los Angeles
    Puh. +1-310-203 9903, sanomat.los@formin.fi
  • Yhteystiedot
English | Suomi | Svenska | Español |  |  |  |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Yhdysvallat

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Ulkopolitiikka

Yhdysvaltain hallinnon ulkopolitiikan ensisijaisena päämääränä on Yhdysvaltain turvallisuuden ja etujen takaaminen. Kansalaisten turvallisuuden varmistaminen ja amerikkalaisten perusarvojen sekä aatteiden kunnioittaminen kulkevat käsi kädessä. Maailman ainoana supervaltana Yhdysvaltain ulkopoliittinen toiminta on laajuudessaan omassa luokassaan.

 

Yhdysvaltain ulkopolitiikan ydinelementtejä ovat diplomatia, puolustus, kehityksen edistäminen sekä konfliktien ehkäiseminen. Myös seuraavat globaalit haasteet ovat keskeisiä Yhdysvaltain ulkopoliittisella asialistalla: ilmastonmuutos ja energiakysymykset, ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen, vapaan internetin ja tiedonvälityksen takaaminen sekä naisten aseman vahvistaminen.

 

Yhdysvaltain presidentillä on suuri rooli ulkopolitiikan johtamisessa ja toimintalinjojen muotoilemisessa. Myös kongressilla on ulkopoliittisia toimintavalmiuksia: senaatilla on viimeinen valta ulkopoliittisten sopimusten solmimisessa ja edustajainhuoneella on käytössään budjettivaltaa. Lisäksi ainoastaan edustajainhuone voi virallisesti julistaa sodan. Käytännön ulkopolitiikan toimeenpanosta vastaa ulkoministeriö (Department of State). Presidentti nimittää ulkoministerin (Secretary of State), joka toimii ulkoministeriön johdossa ja on presidentin korkein ulkopoliittinen neuvonantaja.

 

Presidentti Obaman painopisteisiin ovat kuuluneet Yhdysvaltain roolin vahvistaminen itäisessä Aasiassa, hallittu vetäytyminen Afganistanista, terrorismin vastainen toiminta varsinkin elektronisen tiedustelun ja valvonnan sekä miehittämättömien ilma-alusten avulla, ydinaseriisunnan edistäminen ja transatlanttiset suhteet sekä ilmastonmuutoksen hillintä.

 

Arabikevät, Syyrian sisällissota, Israelin ja palestiinalaisten jatkuva konfliktitilanne sekä Iranin ydinohjelmasta käytävät neuvottelut ovat pitäneet Yhdysvaltain huomiota tiukasti myös Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueella. Ukrainan levottomuudet ja erimielisyydet Venäjän kanssa ovat nostaneet lisäksi itäisen Euroopan vahvasti Yhdysvaltain ulkopoliittiselle asialistalle.

 

http://www.whitehouse.gov/our-government/executive-branch

http://www.state.gov/

Alueellinen yhteistyö

Yhdysvallat on Amerikan valtioiden järjestön (Organization of American States, OAS) jäsen. Järjestöön kuuluu 35 maata, ja se on läntisen pallonpuoliskon johtava valtioiden yhteistyöjärjestö. Järjestön yleiskokous järjestetään vuosittain, ja Yhdysvalloilla on pysyvä edustusto järjestössä.

 

Yhdysvallat kuuluu myös Arktiseen neuvostoon yhdessä seitsemän muun arktisen alueen valtion kanssa.

 

http://www.oas.org/en/default.asp

http://www.arctic-council.org/index.php/en/

Puolustuspolitiikka

Yhdysvallat on ainoa suurvalta, jolla on sekä maailmanlaajuiset intressit että globaali toimintakyky. Yhdysvaltain asevoimien päätehtävät ovat kotimaan ja kansalaisten turvaaminen sekä kansainvälisen turvallisuuden rakentaminen. Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo ulottuu lähes kaikkialle maailmaan, ja sen asevoimat ovat kapasiteetissaan omaa luokkaansa. Asevoimien puolustushaarat ovat maavoimat, merivoimat, ilmavoimat ja merijalkaväki.

 

Presidentin asema puolustuspolitiikan johdossa on keskeinen. Presidentti on myös asevoimien ylipäällikkö. Käytännössä presidentti johtaa asevoimia puolustusministerin sekä puolustushaarakomentajien neuvoston puheenjohtajan kautta. Puolustusministeriö (Department of Defense, puhekielessä Pentagon) vastaa sotilaallisen voiman tuottamisesta.

 

Presidentin alaisuudessa toimiva puolustusministeri on vastuussa sekä puolustuspolitiikan laatimisesta että sen toteuttamisesta ja puolustusministeriön jokapäiväisen toiminnan johtamisesta. Hänen lähimpänä apulaisenaan on varapuolustusministeri.

 

Kongressin tärkein vaikutuskeino on vuosittainen budjettikäsittely. Näin kansanedustuslaitos pääsee vaikuttamaan puolustuspolitiikkaan, vaikka järjestelmä muutoin on hyvin presidenttikeskeinen. Terrorisminvastainen toiminta on edelleen yksi Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikan keskeisistä painopisteistä.

 

Yhdysvaltain tulevien vuosien haasteena on päättää kuinka ylläpitää tehokkaasti maan laajat sotavoimat resurssien vähetessä. Tähän mennessä asevoimat ovat säästyneet vuonna 2011 säädettyjen automaattisten budjettileikkausten pahimmilta vaikutuksilta, mutta voimaan astuessaan ne aiheuttaisivat tuntuvia vähennyksiä myös puolustusbudjettiin.

 

http://www.defense.gov/

Kehityspolitiikka

Kehityksen edistäminen on yksi Yhdysvaltain ulkopolitiikan ydinosista. Siitä vastaavat ulkoministeriö ja United States Agency for International Development (USAID), joka on liittovaltion alainen itsenäinen laitos. Kehityksen edistäminen nähdään myös kansallisena etuna: epävakaiden yhteiskuntien auttamisen ajatellaan olevan myös amerikkalaisten etu.

 

Yhdysvallat on määrällisesti suurin kehitysavun antaja maailmassa. USAID:in osuus liittovaltion budjetista on kuitenkin alle 1%. Kehitystyössä keskitytään erityisesti taloudellisen hyvinvoinnin, demokratian ja hyvän hallinnon edistämiseen, ihmisoikeuksien suojeluun, terveydenhuollon parantamiseen, ruokaturvallisuuden ja maatalouden tukemiseen sekä kestävään kehitykseen. Myös konfliktien ehkäiseminen ja konfliktinratkaisu ovat Yhdysvaltain kehitystyön kulmakiviä. USAID:illa on kehitysprojekteja yli sadassa maassa.

 

http://www.usaid.gov/

Ihmisoikeudet

Vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen on olennainen osa Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus luo raamit Yhdysvaltain ihmisoikeuspolitiikalle. Ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta mukaillen jokaisella ihmisellä tulisi olla mahdollisuus täysipainoiseen ja väkivallattomaan elämään. Ihmisten on saatava valita johtajansa demokraattisesti, ja heillä on oikeus vapaaseen tiedon saamiseen ja välittämiseen. Ihmisten tulee myös voida puhua, kritisoida, väitellä ja uskoa haluamallaan tavalla, jotta he pystyvät toteuttamaan itseään. Demokratia ei ole pelkästään vapaiden vaalien järjestämistä, vaan toimiakseen demokratia tarvitsee aktiivisia kansalaisia, vapaan median, riippumattomat tuomioistuimet ja läpinäkyvät toimielimet, jotka ovat vastuussa kaikille kansalaisille ja suojelevat heidän oikeuksiaan yhtäläisesti.

 

Yhdysvallat hyödyntää ihmisoikeus- ja demokratiatyössään muun muassa kahdenvälistä diplomatiaa, kehitysapua ja tarvittaessa myös taloudellisia pakotteita. Yhdysvallat pyrkii tekemään yhteistyötä muiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

 

Yhdysvaltain hallinnossa ihmisoikeusasioita koordinoi ulkoministeriön demokratian, ihmisoikeuksien ja työvoima-asioiden osasto (the Bureau of Democracy, Human Rights, and Labour, DRL).

 

http://www.state.gov/j/drl/index.htm

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Washington

Päivitetty 14.7.2014

© Suomen suurlähetystö ja pääkonsulaatit: Washington, New York ja Los Angeles
 | Tietoa palvelusta | Yhteystiedot