Vakava talouskriisi ravisteli Yhdysvaltoja vuosien 2008 ja 2009 aikana. Syvin kriisi on kuitenkin nyt taittunut. Virallisesti syvä taantuma päättyi vuoden 2009 puolivälissä, kun maan bruttokansantuote kääntyi kasvuun.
Vuoden 2009 lopussa talouden kasvu voimistui entisestään; vuoden viimeisellä neljänneksellä talouskasvu oli jopa 5,6 prosenttia eli voimakkainta kuuteen vuoteen. Vuoden 2010 ensimmäisellä vuosineljänneksellä talous kasvoi 3,2 prosenttia, ja talouskasvun uskotaan jatkuvan tällä tasolla koko vuoden. Vaikka riski uudesta taantumasta on pienentynyt, talous elpyy hitaasti.
Taantuman seurauksena työttömyysprosentti Yhdysvalloissa on kohonnut korkeaksi, joka oli 9,7 prosenttia maaliskuussa 2010, eikä sen uskota pienentyvän nopeasti. Väestön ikääntyminen on haaste myös Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä ihmisistä reilu kaksitoista prosenttia on yli 65-vuotiaita, mutta luku kasvaa huomattavasti tulevina vuosina. Sodan jälkeen syntyneiden eläkkeelle siirtyminen tuo paineita eläkejärjestelmien uudelleenjärjestelyihin ja ylipäänsä kansakunnan talouteen.
Pitkäaikaisina ongelmina Yhdysvaltojen taloudessa voidaan pitää suurta velkaantumista ja riittämätöntä investointia talouden infrastruktuuriin. Kongressin budjettitoimisto CBO:n (Congressional Budget Office) arvion mukaan vuoden 2009 lopussa liittovaltion velka oli kokonaisuudessaan 7,5 biljoonaa dollaria, joka on noin 53 prosenttia bruttokansantuotteesta.
World Economic Forumin vuosien 2009–2010 maiden kilpailukykyä vertailevassa indeksissä Yhdysvallat oli Sveitsin jälkeen toisella sijalla 133 maan joukossa. Yhdysvallat putosi toiselle sijalle finanssimarkkinoiden heikentymisen ja makrotaloudellisen vakauden heikentymisen seurauksena. International Institute for Management Developmentin kevään 2009 vertailussa Yhdysvallat oli ykkönen 57 maan joukossa.
Yhdysvaltalaiset yritykset ovat etulinjassa teknologisissa tuotteissa ja sovelluksissa. Erityisesti tietokoneissa, lääketieteessä, ilmakehä- ja avaruusasioissa sekä asevoimiin liittyvissä välineissä ja laitteissa Yhdysvallat on selvä johtaja, vaikkakin toisen maailmansodan jälkeen Pohjois-Amerikan etumatka on pienentynyt.
Yhdysvaltojen bruttokansantuote on jakautunut sektoreittain seuraavasti:
Tärkeimpiä maataloustuotteita ovat:
Mainittavia teollisuuden aloja ovat:
Yhdysvallat on Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen. Yhdysvalloilla on merkittävä rooli WTO:n Dohan neuvottelukierroksella, joka ei viime aikoina ole juurikaan edennyt. Yhdysvallat katsoo, ettei tähän mennessä saavutettu neuvottelupaketti ole riittävän tasapainoinen ja kunnianhimoinen. Se katsoo, että erityisesti nousevien kehitysmaiden kuten Kiinan, Intian ja Brasilian tulisi avata markkinoitaan enemmän.
Yhdysvaltojen ja Euroopan taloussuhteet ovat erittäin tiiviit. Yhdysvaltojen ja EU:n kauppasuhteet ovat maailman laajimmat, vaikka mitään muodollista kauppasopimusta ei ole. Vuonna 2007 perustettu Transatlanttinen talousneuvosto TEC (Transatlantic Economic Council) tarjoaa foorumin, jossa käydään erityisesti sääntely-yhteistyöhön liittyvää vuoropuhelua.
Yhdysvalloilla on vapaakauppasopimuksia 17 maan kanssa:
Kanadan ja Meksikon kanssa Yhdysvalloilla on yhteinen vapaakauppasopimus NAFTA (North American Free Trade Agreement).
Yhdysvalloilla on yhteinen kauppasopimus myös Dominikaanisen tasavallan ja Keski-Amerikan kanssa. Lisäksi Yhdysvallat on allekirjoittanut vapaakauppasopimukset Etelä-Korean, Panaman ja Kolumbian kanssa, mutta sopimuksia ei toistaiseksi ole tuotu kongressiin lopullista hyväksyntää varten.
Yhdysvallat on aloittanut neuvottelut Tyynenmeren kumppanuussopimuksesta (Trans-Pacific Partnership Trade Agreement, TPP).
Tällä hetkellä TPP:ssä ovat mukana:
Hallinnon mukaan TPP:stä on tarkoitus luoda malli tuleville kauppasopimuksille.
Kiina on Yhdysvaltojen tärkeä kauppakumppani. Maiden välinen kauppasuhde on Yhdysvalloille alijäämäinen. Talouslaman seurauksena amerikkalaisten kulutus väheni, ja Yhdysvallat onkin korostanut Kiinalle, että sen tulisi jatkossa rakentaa talouskasvuaan enemmän kotimaisen kysynnän varaan. Yhdysvallat katsoo, että Kiinan valuutan kurssi on liian alhainen, mikä edesauttaa kauppasuhteiden epätasapainoa. Kahdenvälisiä taloussuhteita käsitellään korkealla tasolla niin sanotussa strategisessa ja taloudellisessa dialogissa (Strategic and Economic Dialogue SED).
Keskeinen kauppapoliittinen tavoite vuonna 2010 on luoda lisää työpaikkoja. Vuoden 2010 kauppapolitiikkaa käsittelevässä raportissaan presidentti Obama katsoo, että tehokas kauppapolitiikka lisää vientiä, joka puolestaan luo työpaikkoja.
Yhdysvaltojen vientituotteet jakautuvat seuraavasti:
maataloustuotteet | 9,2 % |
teollisuustarvikkeet | 26,8 % |
tuotantohyödykkeet | 49,0 % |
kulutustuotteet | 15,0 % |
Tärkeimpiä vientikaupan kumppaneita Yhdysvalloille ovat:
Kanada | 20,1 % |
Meksiko | 11,7 % |
Japani | 5,1 % |
Saksa | 4,2 % |
Iso-Britannia | 4,1 % |
Eurooppa muodostaa noin neljänneksen Yhdysvaltojen kokonaisviennistä. Lisäksi palveluiden vienti Eurooppaan on yli kaksinkertaistunut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja Euroopan osuus palveluiden kokonaisviennistä on jo lähes puolet.
Yhdysvaltojen kauppatase on kokonaisuudessaan alijäämäinen. Vuonna 2009 kauppataseen alijäämä oli 378,6 miljardia dollaria. Alijäämä on kuitenkin kymmenen perättäisen vuoden kasvun jälkeen pienentynyt vuodesta 2007 lähtien: vuonna 2008 alijäämä oli 695,9 miljardia dollaria.
Yhdysvaltain vienti- ja tuontiluvut ovat absoluuttisesti erittäin suuria, mutta bruttokansantuotteeseen nähden pieniä. Suuret kotimarkkinat vähentävät yritysten tarvetta viedä, valtavat luonnonvarat sekä suuri kotimainen tarjonta vähentävät tarvetta tuoda.
Yhdysvaltalaistavaroiden vienti vuonna 2008 oli noin 1,28 biljoonaa dollaria ja kokonaisvienti palvelut mukaan lukien oli noin 1,6 biljoonaa dollaria. Tavaroiden tuonti oli suunnilleen 2,1 biljoonaa dollaria ja kokonaistuonti palvelut mukaan luettuina noin 2,5 biljoonaa dollaria. Presidentti Obama on asettanut tavoitteeksi viennin kaksinkertaistamisen viidessä vuodessa. Tavoite on kova, mutta esimerkiksi vuosien 2001–2008 aikana Yhdysvallat kasvatti vientiään 80 prosenttia.
Tuonti Yhdysvaltoihin jakautuu seuraavasti:
maataloustuotteet | 4,9 % |
teollisuustarvikkeet | 32,9 % |
tuotantohyödykkeet | 30,4 % |
kulutustavarat | 31,8 % |
Tärkeimmät tuontikumppanit Yhdysvalloille ovat:
Kiina | 16,5 % |
Kanada | 15,7 % |
Meksiko | 10,1 % |
Japani | 6,6 % |
Saksa | 4,6 % |
Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Washington
Päivitetty 5.7.2010
